Metalliliitto vieraili Littoisissa Steel Master Marinessa

Tuomas Tuominen (vas.) ja Esa Tuominen esittelevät Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aallolle yrityksensä toimintaa.

YRITYSUUTISET. Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kävi maakuntakierroksella Varsinais-Suomessa tiistaina 22. maaliskuuta.

– Kierrän 40–50 työpaikkaa vuodessa. Tarkoitus on nähdä, miten työpaikoilla menee ja viedä niiltä terveisiä liittoon. Yhteiskunnallinen tilanne on nyt sellainen, että se aiheuttaa keskustelua työpaikoilla. Toivottavasti se näkyy myös äänestysaktiivisuutena Metalliliiton vaaleissa, toivoo Aalto.

Vaalit järjestetään 10.–12.4. Ehdokaita on yhteensä 1155, joista varsinaissuomalaisia 140. Usein Metalliliitolla on ollut liitoista paras äänestysprosentti. Nytkin tavoitteena on, että vähintään 50 prosenttia jäsenistä käyttäisi äänensä.

– Hallituksen pakkolait ja paikallinen sopiminen sekä työehtokysymykset ovat näkyvimmät teemat näissä vaaleissa, kertoo Aalto.

Steel Master Marine tekee läheistä yhteistyötä liiton kanssa

Yksi kierroksen yritysvierailukohteista oli Littoisissa sijaitseva perheyritys Steel Master Marine Oy, jota pyörittävät isä ja poika: Esa Tuominen ja Tuomas Tuominen. Hallin puolella on tällä hetkellä 30 työntekijää, joista kaikki kuuluvat liittoon.

Steel Master Marine on tyytyväinen liiton kanssa tehtyyn yhteistyöhön.

– Meillä oli juuri tosi hyvä tiedonantopäivä, jossa käsiteltiin paikallista sopimista ja työaikapankkia, kertoo Tuomas Tuominen.

– Mielikuva ammattiliitoista on mikä on, mutta se ei näy, että koulutumme paljon paitsi työntekijöitä myös työnantajia. Uudet työehtosopimukset käydään aina esittelemässä samaan aikaan luottamushenkilöille ja työnantajille, jolloin molemmat tahot voivat esittää meille tarkentavia kysymyksiä. Näin varmistamme, että molemmat osapuolet ovat ymmärtäneet ehdot samoin, jatkaa Aalto.

Sukupolvenvaihdos tehtiin juuri

Steel Master Marinen emoyhtiö Steel Master Finland on Mynämäellä, ja sitä pyörittävät Esa Tuomisen kaksi muuta poikaa: Markus ja Matias Tuominen. Emoyhtiö työllistää yhteensä noin 80 henkilöä. Littoisissa valmistetaan laivojen polttoaineen syöttöyksiköitä ja muita apulaitteita laivateollisuuteen. Mynämäellä taas tehdään maapuolen laitteita maavoimalaitoksiin sekä nesteiden ja kaasujen käsittelylaitteita kemianteollisuuteen.

Tytäryhtiö Steel Master Marine perustettiin 2014 kesällä.

– Silloin samalla pihalla oleva Auramarine Oy halusi ulkoistaa tuotannon. Heille jäi vielä suunnittelu ja myynti, taustoittaa Tuomas Tuominen.

Yritys on saanut Tuomas Tuomisen mukaan hyvän lähdön Auramarinen tilauksilla, mutta tarkoitus olisi hankkia myös muita asiakkaita:

– Tarjouksia on ulkona paljon ja nyt on odottavainen fiilis. Markkinat tuntuu odottavan jotain. Saa nähdä, tuleeko pian ketsuppipulloefekti. Voi olla, että kaikki tilaukset lävähtää meille kohta samaan aikaan, hän toivoo.

Steel Master Marinessa uskotaan, että heidän seuraava valttikorttinsa löytyy cleantechin puolelta.

– Pyrimme keksimään päästöongelmiin ratkaisuja, kuten ammoniakin ja urean syöttökoneita. Esimerkiksi itänaapurilla olisi valtavat markkinat ja tarve tällaisille laitteille, mutta kauppa ei käy siihen suuntaan niin helposti, Esa Tuominen kertoo.

22 vuoden työura

metalliliitto2Asennus- ja kokoonpanotöitä tekevä littoislainen Pekka Sairanen on ollut samassa hallissa töissä 22 vuotta, eli jo silloin, kun tuotanto oli vielä Auramarinen järjestämää. Hän liittyi Metalliliittoon jo nuorena poikana.

– Ei silloin ollut muuta vaihtoehtoa. Vanhemmat sanoivat, että liittoon on kuuluttava, muistelee Sairanen.

Sairanen on äänestänyt aina liiton vaaleissa. Tänäkin vuonna hän aikoo käyttää äänensä ja ehdokaskin on jo valittu.

– Joskus olen saanut työttömyyskorvausta hetken aikaa, mutta muuten en ole juurikaan ollut liittoon yhteydessä. En ole näissä asioissa kovin aktiivinen, hän kommentoi suhdettaan liittoon.

Liikaa työttömiä ja liian vähän opiskelijoita

Metalliliiton jäsenet työskentelevät monenlaisissa yrityksissä nanoteknologiasta sulan teräksen käsittelyyn.

– Steel Master Marine edustaa sellaista kokoonpanotehdasta, joita meillä on paljon, mutta joista ihmiset eivät tiedä juuri mitään. Kaikki tietävät, mitä tekee kaupan kassa tai sairaanhoitaja, mutta tällaisista ammateista ei ole yhtä hyvää käsitystä. Juuri tällaisten yritysten kautta voisimme saada nuoria kiinnostumaan alasta, uskoo Aalto.

Puheenjohtajan arvion mukaan alan imago huonontunut irtisanomisten vuoksi. Pahimmillaan ansiopäivärahan saajia on ollut 90-luvun alussa 40 000. Toinen piikki tuli vuonna 2010, jolloin työttömiä oli lähes 30 000. Tällä hetkellä ansiopäivärahaa saa noin 15 000 työtöntä.

– Voimakas pelko työttömyydestä näkyy haluttomuutena tulla koulutukseen, hän summaa.

Esa Tuominen jatkaa samoilla linjoilla:

– Metallialan koulutus kärsii inflaatiota. Se on surku. Kyllä tämä perusmetallityö työllistää jatkossakin, mutta nykynuorille voi olla kauhea asia, jos kädet likastuu, hän naurahtaa.

Neljän teollisuusliiton fuusio

Yhtenä asiana maakuntakierroksella Aalto kertoi neljän teollisuusliiton yhdistymisaikeista. Paperiliitto, Puuliitto, Metalliliitto ja Teollisuusalojen ammattiliitto ovat kaikki käsitelleet yhdistymistä hallituksissaan helmikuussa.

– Vuoden päästä keväällä on päättäviä kokouksia, jos fuusio etenee. Uusi liitto aloittaisi toimintansa vuoden 2018 alusta, kertoo Aalto aikataulusta.

Hän näkee yhdistymisessä paljon hyvää, mutta toki myös haasteita:

– Tavoitteena on parantaa jäsenten edunvalvontaa. Iso uusi liitto olisi merkittävä tekijä. 270 000 jäsenellä se olisi Suomen suurin ammattiliitto. Metalliliitossa on nyt 142 000 jäsentä. Toisaalta tämä on iso haaste, sillä matkassa on myös työttömyyskassojen fuusio. On mietittävä, miten tämä viedään läpi fiksulla tavalla, hän pohtii.

Janica Vilen