Lukijan matkakertomus: Pohjola 2020 -tapahtuma pureutui Pohjoismaiden tulevaisuuteen

Otto Elomäki (vas.), Sonja Heinonen, Ilmari Hartikainen ja Alina Virta Pohjola 2020 -tapahtumassa Logomossa 27. tammikuuta. Kuva: Annika Aaltonen.

MATKAKERTOMUS. Keskiviikkona 27. tammikuuta matkasimme Logomoon Pohjola 2020 -tapahtumaan, jossa ideoitiin miltä Pohjola näyttäisi kymmenen vuoden päästä. Paikalla oli 78 eri-ikäistä nuorta maakunnan eri alueilta. Naantalia edustivat lukiosta Sonja Heinonen ja Otto Elomäki sekä nuorisovaltuustosta Ilmari Hartikainen ja allekirjoittanut eli Alina Virta.

Tapahtumassa oli pääesiintyjänä bändi nimeltä Lemmen Kätyrit. Tarjoiluna oli ruokia eri puolilta Pohjoismaita. Esimerkiksi Suomesta oli karjalanpiirakoita, ja lohipiirakat olivat Norjasta. Tapahtumassa oli pisteitä, joissa 13–20-vuotiaat nuoret pääsivät ideoimaan, miltä Suomi ja Pohjoismaat näyttäisivät kymmenen vuoden päästä.

Koulutuspisteellä esiin nousi huoli opintotuen vähenemisestä ja siitä että jatkossa joudutaan työskentelemään opintojen ohella entistä enemmän. Toivottavana nähtiin, että opintotukiin eivät enää vaikuttaisi vanhempien tulot. Koettiin myös, että opiskelusta pitäisi tulla käytännönläheisempää ja oppiaineet ylittävää. Opiskelussa kokeiden ja ulkoa opettelun pitäisi vähentyä. Toivottavaa on myös, että kansainvälisyys lisääntyy ja ulkomaille opiskelemaan hakeminen helpottuu. Heitettiin ilmaan jopa sellainen ajatus, että pohjoismaalaiset olisivat yhtä ja samaa kansalaisuutta ja maailmankansalaisuus aatteena yleistyisi.

Siitä, millaisia ihmissuhteita meillä olisi 2020-luvulla, oli erilaisia näkemyksiä. Koettiin, että teknologia ja sosiaalinen media vaikuttavat sekä negatiivisesti että positiivisesti ihmissuhteisiin. Fyysinen kanssakäyminen vähenee, mutta ystäviä voi olla ympäri maailmaa. Työelämässä teknologia luultavasti tulee lisääntymään jättäen aikaa ihmissuhteille kuten muun muassa vapaaehtoistyölle.

Ympäristöasioita mietittäessä ajatukset jakautuivat myös kahtia. Toisilla oli vankka usko siihen, että jatkossa luonto ja ympäristö koetaan tärkeäksi ja ihmiset kantavat vastuuta ympäristöstä, muun muassa kierrättämällä. Osa näki taas maapallon roskaantuvan ja ilmaston lämpenemän entisestään. Keskustelua käytiin myös älyautojen ja sähköautojen yleistymisestä. Työntekoa ajatellessa esiin nousi se, että teknologian vaikutuksesta fyysinen työ on vähentynyt ja etätyö lisääntynyt. Ohjelmoinnin merkitys tulee kasvamaan osana koneellistumista ja robotisaatiota.

Nähtiin, että sosiaali-, terveys-, ja kasvatusaloilla on tulevaisuudessa enemmän työpaikkoja, sillä silloin välitettäisiin enemmän muista ihmisistä. Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli hieno, ja siellä heräsi monia ajatuksia. Päällimmäiseksi jäi positiivinen mielikuva tulevaisuudesta. Kaikki pisteillä mietityt jutut esiteltiin torstaina 28.1. Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajavuoden avajaisseminaarissa Turussa. Teemaan ja asian eteenpäin visioimiseen palataan myöhemmin syksyllä Helsingissä järjestettävässä Nuorisokonferenssissa, joka on myös osa Suomen puheenjohtajavuoden tapahtumia.

Pohjola 2020 -tapahtuman järjestivät Humanistinen ammattikorkeakoulu, Aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysministeriö, Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Turun kaupunki.

Alina Virta
jäsen, Naantalin nuorisovaltuusto